EU-lainsäädännön mukaan Suomen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja Suomi on sitoutunut vähentämään kotimaan liikenteen päästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Vuoteen 2045 mennessä Suomessa tavoitellaan nollapäästöistä liikennettä.
Tavaraliikenne suuressa osassa tieliikenteen päästöistä
Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on 95 prosenttia. Vuonna 2020 kotimaan tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 9,9 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenteen osuus tästä on 3,3 miljoonaa tonnia.
Suomen maanteillä kuljetettiin vuonna 2020 yhteensä 259,5 miljoonaa tonnia tavaraa kun rautatieliikenteessä vastaava luku oli 22,2 miljoonaa tonnia. Perävaunullisten kuorma-autojen ja ilman perävaunua kulkevien kuorma-autojen osuus kuljetetuista tonneista on lähes 90 prosenttia. Kuorma-autoliikenteessä suurin osa tieliikenteen kuljetussuoritteesta syntyy kokonaispainoltaan yli 60 tonnin kalustoluokassa.
Liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää että päästötavoitteissa on keskityttävä entistä enemmän raskaisiin ajoneuvoihin.
Julkisen sektorin rooli tilaajana tärkeä
Tällä hetkellä valtaosa raskaan kaluston kilometreistä ajetaan dieselpolttoaineella.
Päästöjen määrää voidaan laskea pienentämällä joko ajettujen kilometrien määrää tai yksittäisten liikennevälineiden kuluttamaa polttoainemäärää. Raskaimpien ja pidempien yhdistelmien osuus on kasvanut huomattavasti viime vuosina ja kuormakokojen kasvattaminen on onnistunut pienentämään ajettujen kokonaiskilometrien määrää.
Mikäli ajokilometrejä ei ole mahdollista pienentää, polttoaineiden kulutusta voidaan vähentää siirtymällä sähköiseen liikenteeseen.
Julkisella sektorilla on merkittävä rooli autokannan uudistamisessa sähköiseen suuntaan. Erilaisten liikenteen palveluiden tilaajina muun muassa kunnilla on vaikutusvaltaa kuljetuksia hoitavan kaluston käyttövoimaan, sillä palveluita tilataan vuositasolla n. 880 miljoonalla eurolla.
EU:n puhtaiden ajoneuvo- ja palveluhankintojen muutosdirektiivi ohjaa julkisen sektorin ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintoja puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen suuntaan. Direktiivissä asetetaan prosentuaaliset vähimmäishankintatavoitteet ajanjaksolle 2.8.2021-31.12.2025. Suomelle asetettujen tavoitteiden mukaan linja-autojen ajoneuvo- ja palveluhankinnoista 41 prosenttia tulee olla puhtaita eli vaihtoehtoisella polttoaineella (biopolttoaine, sähkö, kaasu tai vety) kulkevia ja kuorma-autojen hankinnoista 9 prosenttia.
Raskaan kaluston latausinfra keskiössä
Raskaan kaluston osalta tavoitteena vuodelle 2030 on noin 4600 sähkökäyttöistä linja- ja kuorma-autoa. Lisäksi tavoitellaan raskaan kaluston sähkölatausinfran rakentumista ja kattavuuden merkittävää parantamista.
Raskaan kaluston kansallinen latausverkosto on Suomessa toistaiseksi melko kehittymätön. Ammattiliikenteen latausratkaisut on yleensä rakennettu sähköisellä kalustolla operoivien yritysten toimesta, eikä Suomessa ole raskasta liikennettä palvelevaa julkista latausinfrastruktuuria. Kuorma-autolla ei ajeta lataukseen kauppakeskuksen parkkihalliin, lisäksi raskaan kaluston lataaminen edellyttää järeää latauskalustoa, joka mahdollistaisi nopean lataamisen esimerkiksi lastauksen yhteydessä.
Sähköllä kulkevat raskaat ajoneuvot ovat hankintahinnaltaan polttomoottorikäyttöisiä kalliimpia ja latausinfran hankinta kasvattaa investointia entisestään. Ammattiliikenteen sähköisen siirtymän nopeuttamiseksi Plugit on kehittänyt uudenlaisen Charging as a Service -mallin, jossa Plugit ottaa vastuun latausinfrastruktuurin rakentamisesta ja raskaalla kalustolla operoiva yritys voi hyödyntää latausratkaisua kuukausimaksulla sitomatta hankkeeseen merkittävästi omaa pääomaa.
