Vastuullisuus on keskeinen osa Postin liiketoimintastrategiaa. Postin tavoite on painaa omat päästöt nollaan ja kuljettaa täysin fossiilivapaasti – myös alihankittu kuljetus mukaan lukien – vuoteen 2030 mennessä.

Lähes 400-vuotias yritys aloitti sähköautoilun testimielessä jo 1980-luvulla ja nyt kaluston sähköistäminen on yksi keinoista polulla kohti fossiilivapaata kuljettamista.

Plugit Finland on ollut mukana mahdollistamassa Postin siirtymää sähköisen kaluston käyttöön vuodesta 2019 lähtien. Plugit suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää Postin kiinteistöihin asennettavia sähköajoneuvojen latausjärjestelmiä.

Sähköisen kaluston määrä kasvaa kohisten

Vuoden 2022 alussa Postilla oli sähköistä kalustoa 100 auton verran, mutta vuoden loppuun mennessä luvun on määrä vähintään tuplaantua.

Sähkön voimalla jaetaan päivittäisen postinjakelun lisäksi paketteja ja hoidetaan muuta tavaraliikennettä. Sähköä tai uusiutuvia polttoaineita käyttävillä autoilla ja rekoilla ajettiin viime vuoden aikana 12,6 miljoonaa kilometriä.

”Posti ei ole sähköautojen lataamisen asiantuntija, joten tarvitsemme avuksemme osaavan kumppanin. Plugit pystyy tarjoamaan laitteet, teknologian sekä infran kokonaisvaltaisena avaimet käteen -ratkaisuna. Tätä toimintamallia olemme oppineet arvostamaan suuresti”
— Postin kiinteistöjen ylläpitopäällikkö, Hannu Simola.

Plugit on pystynyt vastaamaan haasteisiin liittyen kiinteistöjen kokonaiskapasiteettiin ja ajoittain tiukkoihin aikatauluihin.

”Plugit on sähköajoneuvojen lataamisen asiantuntija, jonka pitkä kokemus näkyy muun muassa ymmärryksenä liiketoimintaa kohtaan. Kokonaiskuva siitä, missä latausta tarvitaan ja kuinka paljon, syntyy niin ikään nopeasti”, Simola mainitsee.  

Kuormanhallinta ratkaisevassa roolissa

Latausjärjestelmillä varustettavia kiinteistöjä on karkeasti katsoen kahdenlaisia. Isoissa kohteissa sähköjärjestelmän kapasiteetti riittää yleensä lataamiseen isommitta ongelmitta, mutta pienemmissä kohteissa rajallisen kapasiteetin takia lataaminen edellyttää edistyksellisiä kuormanhallinnan ratkaisuja.

Postin tapauksessa kuormanhallinnan tarkoitus ei ole jakaa virtaa välttämättä tasaisesti kaikille vaan erikseen määriteltyjen kriteerien mukaisesti.

”Kuormanhallinnan tulee ottaa huomioon muun muassa akun varaustaso sekä ajojärjestys ja jakaa virtaa sen mukaan mikä auto sitä tarvitsee eniten”, kertoo Postin ajoneuvohankinnoista vastaava Vesa Tavi.

”Plugitin ratkaisu on todettu toimivaksi ja toimintavarmaksi ja sen avulla on päästy yli kiinteistöjen pienestä kokonaiskapasiteetista kumpuavista ongelmista”, Simola lisää.

Lataustarve ei tule vähenemään tulevaisuudessa

Sähköautot sopivat Postin liiketoimintaan varsin hyvin, sillä etenkin postinjakelussa reitin pituus ei vaihtele, vaan sama matka ajetaan joka päivä ja sähköauton lataustarpeen huomioon ottaminen on helppoa.

Pakettijakelussa reitit ja niiden pituudet vaihtelevat, joten lataus tulee ottaa osaksi reittisuunnittelua.

”Sähköisen kaluston käyttöä pakettipuolella rajoittaa toistaiseksi lähinnä markkinoilla olevien isojen sähköpakettiautojen akkukoko, jonka tarjoama toimintamatka on tietyille reiteille liian lyhyt”, Tavi kertoo.

Pääasiassa kalustoa ladataan niin sanotulla peruslatauksella, AC- eli vaihtovirtalatauksella, mutta joitakin tasavirtaa käyttäviä DC-pikalatauspisteitäkin löytyy.

”Tällä hetkellä suurin osa reiteistä saadaan hoidettua yön aikana ladatuilla ajoneuvoilla, mutta kaluston koon ja monikäyttöisyyden kasvaessa pikalatausmahdollisuuksia tarvitaan lisää”, Tavi ennustaa.  

Latausjärjestelmien hankinnassa täytyy katsoa tulevaisuuteen ja kartoittaa kiinteistöt sillä ajatuksella että sähköisen kaluston osuus tulee vain kasvamaan.

”Latausjärjestelmää ei kannata mitoittaa rakennushetken tarpeen mukaan, vaan rakentaa ratkaisuja, jotka vastaavat vuoden 2030 lataustarvetta”, Tavi alleviivaa.