Case: HSL ja Espoon Leppävaaran mittava sähköbussien latauskokonaisuus

Plugitin ja HSL:n Espoon Leppävaaran sähköbussien latauskokonaisuus oli Suomen pilottihanke. Latausjärjestelmän kilpailutus on ajankohtaista julkisten hankintojen ajoneuvoille, sillä uusi energiatehokkuusdirektiivi astuu voimaan 2021.

Viime vuonna Espoon Leppävaarassa sähköbusseja lähti kerralla liikenteeseen enemmän kuin koskaan aiemmin. Projektin kilpailuttamisehdoissaan HSL edellytti täyssähköbusseja. Plugit voitti latausjärjestelmän kilpailutuksen, ja nyt yli 30 liikennöivää sähköbussia voidaan ladata Espoon Leppävaaran terminaalin kattavassa latauskokonaisuudessa. Plugitin latauskokonaisuudessa on kapasiteettia vielä isommallekin määrälle busseja.

Leppävaaran latauskokonaisuus on Suomen merkittävin latauskeskittymä. Se koostuu viidestä sähköbussin pikalatauspaikasta, joissa lataaminen tapahtuu bussin katolla olevalla pantografilla sekä kuudesta kaapelilatauspaikasta. Kaikki yksitoista latauspistettä voivat olla yhtäaikaisessa käytössä.

Sähköbussin pantografilataus Espoon Leppävaarassa

HSL:n tavoitteena on jo pitkään ollut vähentää joukkoliikenteen päästöjä. Luotettavasti toimivaa joukkoliikennettä on hoidettava huolella ja ympäristöystävällisesti, kertoo HSL:n hankejohtaja Reijo Mäkinen

EU:n uusi energiatehokkuusdirektiivi julkisten hankintojen ajoneuvoille tulee voimaan ensi kesänä. Sähköinen liikenne yleistyy Suomessa, ja siihen tilaajaorganisaatiot sekä liikennöitsijät joutuvat varautumaan.  

Sähköbussien lataaminen on uusi markkina, johon liittyviä kustannuskomponentteja eivät vielä kaikki ymmärrä. Kilpailutuksessa onnistuminen on vaatinut HSL:ssä asiantuntijayhteistyötä, tavoitteiden määrittelyä ja resurssien hahmottamista. Näitä on karttunut HSL:ssä vuosien saatossa.  

HSL:n matka kohti sähköisen joukkoliikenteen ekosysteemiä

Leppävaaran latauskokonaisuus on ollut Suomessa merkittävä pilottihanke. Sen juuret juontuvat usean vuoden päähän, jolloin sähköisen joukkoliikenteen ekosysteemiä vasta ryhdyttiin kehittämään.  

Mäkisen mukaan vielä noin viisi vuotta sitten kaupunki vastasi latauslaitteista osana joukkoliikenneinfraa sekä sen ylläpitoa.  

Kokemus tästä ei ollut hyvä. Esimerkiksi tieto epäkunnossa olevasta käytön aikaisesta latauslaitteesta ei kulkenut tarpeeksi hyvin kuljettajien ja ylläpidon välillä. Vikojen korjaaminen kesti, eikä kuljettaja kenties koskaan saanut ilmoitusta jo korjatusta laitteesta.  

Mäkisen mukaan yksittäinen laite voikin olla epäkunnossa, mutta koko järjestelmä ei saa missään nimessä romahtaa. Myös tiedon on kuljettava ylläpidon ja kuljettajien välillä. 

”Bussiliikenteen luotettavuus on erittäin korkea. Vuositasolla ajettujen vuorojen osuus on 99,5 % ja jopa yli. Sähköbusseihin siirtymisessä latauksen on oltava yhtä luotettavaa. Luotettavuus ei saa tipahtaa.” 

Ratkaisu: latausjärjestelmän hankkiminen palveluna 

HSL aloitti yhdessä VTT:n kanssa etsimään parempaa ratkaisua sähköisen joukkoliikenteen ekosysteemin rakentamiseksi. Yhdessä HSL ja VTT loivat latauspalvelun konseptin.

”Isoin käänne oli oivallus, että latauksessa kriittinen tekijä on ammattimainen latauksesta vastaaminen”, Mäkinen kertoo. 

Konseptissa määriteltiin mitä kaikkea latausjärjestelmä palveluna kattaisi. Latausjärjestelmästä pitäisivät huolta käytännön toimijat, eli latauspalvelun tuottaja sekä liikennöitsijä. 

Toinen merkittävä oivallus oli, että järjestelmässä sekä bussien että laitteiden tulee olla yhteensopivia. Konseptissa määriteltiin, että liikennöitsijä hankkii kaluston kuten aiemmin dieselbussitkin. 

Sähköbussin täydennyslataus päivän aikana

Mäkisen mukaan sähköisen joukkoliikenteen hankintamallin suurin este on se, että siitä ei ole vielä Suomessa laajasti kokemusta. Tilaajalla on kuitenkin oltava näkemystä, mitä haluaa sekä riittävät vaatimukset, jotta palvelu olisi luotettavaa. Tähän voi käyttää asiantuntijoita. 

”Hankintaa varten VTT:n kanssa luotu konsepti auttoi määrittelemään, miten palvelu kilpailutetaan ja kuinka sähköisen joukkoliikenteen ekosysteemi luodaan. Prosessi oli puolin ja toisin ymmärryksen kasvattamista siitä, mitä tavoitellaan ja mikä on teknisesti mahdollista. Samalla tähdentyi, että latausjärjestelmän tuottaminen ei ole ilmaista.” 

Uutta asiaa ei Mäkisen mukaan ole hankala omaksua. Perinpohjainen tekniikkaan syventyminen kannattaa kuitenkin jättää asiantuntijoille, sillä tarve ja resurssit ovat olennaisia hankinnasta vastaavalle.

Plugit ylivertaisena asiantuntijana ja nopeana kumppanina 

Nyt liikenteessä on reilu 70 sähköbussia. HSL:n tavoite on, että vuoteen 2025 mennessä sähköbusseja olisi 400. Tätä vauhdittaa energiatehokkuusdirektiivi ja sähköisen joukkoliikenteen selvä yleistyminen Suomessa.  

HSL:ssä ollaan erittäin tyytyväisiä Plugitin tarjoamaan kokonaispalveluun, jossa latausjärjestelmä on tuotettu elinkaaripalveluna. Toimiminen formaatissa, jossa kaikki vastuu on yhdellä toimijalla, on toiminut HSL:lle.

Plugitissa Suomen merkittävimmän latauskeskittymän edellyttävää ammattiosaamista sekä sähköisen liikenteen lataamisen rautaista asiantuntemusta . Plugitilla on lataamiseen oma softa-alusta, jolla lataamista voidaan hallinnoida etänä. Lisäksi Plugit ymmärtää omien asiakkaiden eli liikennöitsijöiden tarpeita.

Mäkisen mukaan hankinnasta vastaavan ei tarvitse jäädä uuden asian edessä yksin. 

”Liikenteen tilaajille suosittelen Plugitia vahvana kumppanina. Vuorovaikutus on vahvaa ja asioihin reagoidaan nopeasti. Plugit pystyy palvelutuottajana ja asiantuntijana olemaan avuksi, aina saa oikeat ihmiset kiinni ja päästään eteenpäin. ”

Haluatko tietää lisää sähköisen liikenteen latusratkaisuista? Tutustu ratkaisuumme ja ota yhteyttä!

Jaa artikkeli:

Lue lisää

Ota yhteyttä!

Topi Aaltonen

Myynti- ja markkinointijohtaja

@topi.aaltonen

+358 46 810 1684

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Ota yhteyttä

Soita meille

0207 350 330

Lähetä sähköpostia

asiakaspalvelu@plugit.fi

jätä yhteydenottopyyntö

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.